Poikoset voidaan kooltaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 keskisuureksi savolaisper\u00e4iseksi suvuksi. Lokakuussa 2016 Suomessa oli Poikonen tai Poikola -nimisi\u00e4 v\u00e4est\u00f6rekisterin mukaan 2 101 henke\u00e4 ulkomailla olevat ja kuolleet mukaan lukien. Vuodenvaihteeseen menness\u00e4 tietokantaamme oli kertynyt syntyj\u00e4\u00e4n Poikonen\/Poikola -nimisi\u00e4 tai my\u00f6hemp\u00e4n\u00e4 nimen\u00e4\u00e4n Poikonen\/Poikola yhteens\u00e4 1 490 kpl. Muita suvussamme paljon esiintyvi\u00e4 sukunimi\u00e4 ovat Krook (626), Honkonen (351), Muhonen (355), ja Rasi (224). Luvuissa ovat mukana sek\u00e4 ensimm\u00e4iset ett\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4t nimet. Syntym\u00e4paikkatietojen mukaan tietokannassamme olevista (23 602) 30 % (7 257) on syntynyt Karstulassa<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4iset merkinn\u00e4t Poikosista ovat l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 1500-luvun puoliv\u00e4lin asiakirjoista: Kustaa Vaasan veroluetteloista Vesulahdelta eli nykyisen Mikkelin tienoilta.
Poikoset ovat 1500- ja 1600-luvuilla levinneet Suomessa muiden savolaissukujen tapaan keh\u00e4n\u00e4 silloisen Suomen harvaanasutuille seuduille uusia kaskimaita etsiess\u00e4\u00e4n. Suurin keskittym\u00e4 on Keski-Suomessa Karstulan seudulla, mutta Poikosia on vuosisatoja esiintynyt my\u00f6s Pohjois-Savossa Iisalmen seudulla, Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa ja Juuassa sek\u00e4 Karjalan Kannaksella R\u00e4is\u00e4l\u00e4ss\u00e4. Er\u00e4\u00e4n iisalmelaisen Poikosen DNA-n\u00e4ytteen perustella h\u00e4n ei ole l\u00e4heist\u00e4 sukua Karstulan Poikosiin. Poikosia muutti 1600-luvulla Ruotsiin Vermlantiin Keski-Suomen kautta. Karlstadin suomalaisasutuksen muistokivess\u00e4 nimi esiintyy alkuper\u00e4isess\u00e4 muodossaan Poikoinen.<\/p>\n\n\n\n
Mikko Poikosen l\u00e4himpi\u00e4 sukulaisia on muuttanut P\u00e4\u00e4j\u00e4rvenkyl\u00e4st\u00e4 Karstulasta Ruotsiin mets\u00e4suomalaisten pariin Taalainmaan pohjoisosaan. Un\u00e5 Mickel Mickelsson Poikosen asuinpaikaksi tuli Untorp, Orsa. Toisen henkil\u00f6n Mats Mickelsson Poikosen asuinpaikaksi tuli Galven, Arbr\u00e5. Molempien syntym\u00e4paikkatieto on P\u00e4\u00e4j\u00e4rvi Laukaa. Laukaan seurakunta erotettiin Rautalammista 1593 omaksi kirkkopit\u00e4j\u00e4ksi, johon Saarij\u00e4rvi ja Karstula kuuluivat. Poikosmets\u00e4suomalaisten DNA-vertailu on vahvistanut heid\u00e4n kuuluvan Poikosiin. Sukutietoja heist\u00e4 on 2300 henkil\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ruotsin valtio halusi my\u00f6s perustaa siirtomaan Amerikkaan Delavarejoen suulle. V\u00e4est\u00f6n saaminen sinne oli vaikeaa. Ruotsin alueella syntyneet eiv\u00e4t halunneet kotoaan l\u00e4hte\u00e4, mutta mets\u00e4suomalaiset oli helpompi v\u00e4rv\u00e4t\u00e4 matkaan. Suomalaisia tiedet\u00e4\u00e4n saapuneen vuosien 1638-1663 v\u00e4lisen\u00e4 aikana Delavareen yhteens\u00e4 295 henke\u00e4. Se m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli yli puolet Delavaren asujaimistosta, joten mit\u00e4 ilmeisimmin siell\u00e4 on joukko Poikosia. Paikannimet siell\u00e4 ovat viel\u00e4kin suomalaisper\u00e4isi\u00e4 esim. Mulikasta tulleet nimesiv\u00e4t asuinpaikkansa Mullica Hill eli Mullikkam\u00e4ki nimell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Karstulassa ensimm\u00e4inen Poikonen on tiedossa vuodelta 1600, jolloin talollinen ja sepp\u00e4 Mikko Poikoinen vastasi Poikolan talon veroista. Talo on yh\u00e4 suvun hallussa ja sijaitsee keskell\u00e4 Karstulan kirkonkyl\u00e4\u00e4. Poikolan maatila perustettiin 1564, eli esiintyi ensimm\u00e4isen kerran veroluettelossa. Silloisessa P\u00e4\u00e4j\u00e4rven kyl\u00e4ss\u00e4 oli t\u00e4t\u00e4kin aiemmin perustettu Mahlun talo (1552) sek\u00e4 Kalavastingin Ruuska (1561).
N\u00e4iden tietojen mukaan koko Karstula-Saarij\u00e4rvi -alueen kiinte\u00e4 asutus on alkanut 1550-luvulla. Hallinnollisesti alue kuului Sysm\u00e4\u00e4n, josta Rautalampi itsen\u00e4istyi 1561. Saarij\u00e4rvi – johon my\u00f6s Karstula viel\u00e4 tuolloin kuului – itsen\u00e4istyi Rautalammesta omaksi kappeliseurakunnakseen 1628 ja tunnettiin Palvasalmen kappelina. Hallintopit\u00e4j\u00e4n perustamisasiakirja on vuodelta 1639. Saarij\u00e4rvi nime\u00e4 alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 1690.
Karstulan kappeliseurakunta muodostettiin 1775 ja itsen\u00e4inen seurakunta siit\u00e4 tuli 1858. Karstulan kunta itsen\u00e4istyi 1867. Kyyj\u00e4rvi irtaantui Karstulasta itsen\u00e4iseksi kunnaksi 1929 ja Pylk\u00f6nm\u00e4ki 1914.<\/p>\n\n\n\n
Koska 1600-luvulla ei viel\u00e4 pidetty kirkonkirjoja, on Poikosten suvun levi\u00e4mist\u00e4 silt\u00e4 ajalta vaikeaa tutkia. Sukutiedot 1600 luvulta ovat maakirjojen varassa; n\u00e4iss\u00e4 on hyvin rajallisesti sukuselvityksi\u00e4. 1700-luvulta alkaen on suvun vaiheita Karstulassa ja l\u00e4hialueilla jo pystytty paremmin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Talonpoikaistalojen jakamisen my\u00f6t\u00e4 syntyi sukuhaaroja, joita on nimetty talojen mukaan. Poikolan, Syrj\u00e4nm\u00e4en, Humpin, Hevosm\u00e4en ja Luksanniemen haaran Poikoset ovat olleet sukunimiuskollisia. Heill\u00e4 sukunimen muuttaminen talon nimen mukaan on ollut eritt\u00e4in harvinaista, vaikka se muuten olikin yleist\u00e4. Poikonen oli yleisin sukunimi Karstulassa 1965. Yli 15-vuotiaita Poikosia oli silloisessa pienoisr\u00f6ntgenluettelossa noin 200. Tuolloin Karstulan v\u00e4kiluku oli n. 7000 henke\u00e4. Nyt Karstulassa on noin 90 Poikosta j\u00e4\u00e4den toiselle sijalle, kun Oikareita on noin 120. Suku on tietysti levinnyt jo vuosisatojen ajan ymp\u00e4rist\u00f6kuntiin ja muihin maihin.<\/p>\n\n\n\n
Karstulan itsen\u00e4istytty\u00e4 se oli miltei yht\u00e4 v\u00e4ek\u00e4s kuin emopit\u00e4j\u00e4ns\u00e4 Saarij\u00e4rvi, kun Karstulaan kuului Kyyj\u00e4rvi, Pylk\u00f6nm\u00e4en pohjoisosa. Siirtolaisiksi l\u00e4hteneet olivat viel\u00e4 kirkonkirjoissa asukkaina. Karstula kuului 1900-luvun alussa Vaasan l\u00e4\u00e4nin suurimpiin kuntiin v\u00e4est\u00f6tilaston mukaan. Amerikkaan eli USA:han ja Kanadaan muutossa karstuset ovat olleet sumeilemattoman innokkaita. Sanonta ”summassa vaan, kun karstuset Amerikkaan” pit\u00e4\u00e4 hyvin paikkansa Poikostenkin kohdalla. Tiedossamme on noin 440 henkil\u00f6\u00e4, joiden syntym\u00e4 tai kuolinpaikka on USA tai Kanada. N\u00e4iden lis\u00e4ksi on joukko Amerikassa k\u00e4yneit\u00e4. 1880-luvulta l\u00e4htien aina 1930-luvulle saakka l\u00e4hti Karstulasta 4000 henke\u00e4 siirtolaisiksi p\u00e4\u00e4asiassa USA:han ja Kanadaan. Paluumuuttoa arvioidaan olevan kymmenisen prosenttia. Yhteyksi\u00e4 Amerikkaan toki on, mutta suurimman osan sinne muuttaneista voi olettaa j\u00e4\u00e4v\u00e4n sukututkimuksen ulkopuolelle. Edell\u00e4 mainittujen muuttoaaltojen lis\u00e4ksi on syyt\u00e4 muistaa 1960-luvun ty\u00f6nhaku Ruotsista, mill\u00e4 tiell\u00e4\u00e4n monet heist\u00e4 ovat viel\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n
Poikosten sukuseura perustettiin 1.8.1999 Karstulassa. J\u00e4seni\u00e4 seurassa on noin 200. Seura on kokoontui joka toinen vuosi s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaiseen sukukokoukseen. 2015 tehtiin s\u00e4\u00e4nt\u00f6muutos. Sukuseura kokoontuu varsinaiseen sukukokoukseen joka nelj\u00e4s vuosi. Kokousten yhteyteen on j\u00e4rjestetty sukujuhla monimuotoisen ohjelman keralla. Ensimm\u00e4inen versio painetuista sukutiedoista julkaistiin 2013 sukukansiona. Sittemmin Seura on p\u00e4\u00e4tynyt sukukirjan ty\u00f6- ja kustannusongelmien vuoksi julkaisemaan sukutietoja ensisijaisesti DVD-levyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Lokakuussa 2016 oli sukuohjelmaamme kertynyt Poikos-sukua seuraavasti:
Mikko Poikoisen (synt. n. 1570) j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 oli 17 sukupolvea, joiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ilman aviopuolisoita oli 11 380. Puolisoiden ja tiedossa olevien puolisoiden vanhempien kanssa lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 18 590.
Humpin haaran Juho Poikosella eli Junnolla (synt. 1788) oli j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 10 sukupolvessa. Niiss\u00e4 oli kirjattuna 3255 j\u00e4lkel\u00e4ist\u00e4 ilman aviopuolisoita. Puolisoiden ja heid\u00e4n vanhempiensa kanssa Junnon joukkoa on nykyisin 5452.<\/p>\n\n\n\n
Henkil\u00f6tietojen lis\u00e4ksi sukutietoihimme tarvittaisiin henkil\u00f6historioita ym. vastaavaa teksti\u00e4 luettavuuden parantamiseksi – eli lihaa luitten ymp\u00e4rille mit\u00e4 valokuvatkin suorastaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 edustavat. Erikoisen kovassa ovat tiedot juuriltaan muualle muuttaneista, joiden toivoisi ottavan yhteytt\u00e4 sukuseuran hallituksen j\u00e4seniin tai suoraan tutkimuksesta vastaavaan.<\/p>\n\n\n\n
V. 2007 sukukokous p\u00e4\u00e4tti julkaista sukutietoja netiss\u00e4, jotta mahdollisimman moni voi helposti tarkistaa tietojen kattavuuden ja oikeellisuuden virheiden minimoimiseksi. Tietoja on siirretty nettiin k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4nkokoisina sukuhaaraluetteloina ja hakemistona, jotta ne olisivat erityyppisill\u00e4 p\u00e4\u00e4tteill\u00e4 tutkittavissa. L\u00e4hiajan tiedot on turvattu salasanalla. Tietojen t\u00e4ydennyst\u00e4 ja korjauksia ottavat vastaan kaikki sukuseuran yhteyshenkil\u00f6t, joilta voit kysy\u00e4 salasanan l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 tutustumista varten.<\/p>\n\n\n\n
Taisto Poikonen<\/strong> Tietoja p\u00e4ivitetty 28.10.2024 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Poikoset voidaan kooltaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 keskisuureksi savolaisper\u00e4iseksi suvuksi. Lokakuussa 2016 Suomessa oli Poikonen tai Poikola -nimisi\u00e4 v\u00e4est\u00f6rekisterin mukaan 2 101 henke\u00e4 ulkomailla olevat ja kuolleet mukaan lukien. Vuodenvaihteeseen menness\u00e4 tietokantaamme oli kertynyt syntyj\u00e4\u00e4n Poikonen\/Poikola -nimisi\u00e4 tai my\u00f6hemp\u00e4n\u00e4 nimen\u00e4\u00e4n Poikonen\/Poikola yhteens\u00e4 1 490 kpl. Muita suvussamme paljon esiintyvi\u00e4 sukunimi\u00e4 ovat Krook (626), Honkonen (351), Muhonen (355), ja… Jatka lukemista Poikosten sukujuuret<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":70,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-72","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/poikoset.hobby-site.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/72","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/poikoset.hobby-site.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/poikoset.hobby-site.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/poikoset.hobby-site.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/poikoset.hobby-site.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=72"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/poikoset.hobby-site.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/72\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/poikoset.hobby-site.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/70"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/poikoset.hobby-site.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=72"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Honkolantie 74
44160 HUUTOM\u00c4KI
Puh. 045 639 7477
S\u00e4hk\u00f6posti: taisto.poikonen@wippies.fi<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n
Risto Oskari Poikonen<\/em>
risto.poikonen@iki.fi,<\/a>
puhelin 0400 891 783<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n